Syksyllä 2016 Ilmastokadulla rahoitettiin Nopeiden kokeilujen ohjelmassa kolmea tiimiä, jotka toivat innovatiivisia ilmastonmuutosta hillitseviä palveluja ja ratkaisuja asukkaiden ja yritysten käyttöön Iso Roobertinkadulla. Nopeat kokeilut -blogeissa tiimit raportoivat kokeilujensa kulusta ja tuloksista. Tässä blogissa Zero Food Waste -tiimi kertoo kokemuksistaan.
Zero Food Waste -kokeilumme on nyt saatu päätökseen, mutta projektissa mukana olleet ruokakaupat jatkavat ponnistelujaan ruokahävikin kuriin saamiseksi. Meille oli ilo olla mukana Nopeiden kokeilujen ohjelmassa, sillä se tarjosi meille mahdollisuuden testata ideoitamme todellisessa ympäristössä. Ohjelman puitteissa pystyimme kokeilemaan ja oppimaan ilman epäonnistumisen pelkoa. Helsingin Isolla Roobertinkadulla sijaitsevat K-Market Roba ja Alepa lähtivät ystävällisesti mukaan hankkeeseen ja tarjosivat tilaa kokeilullemme. Saimme projektista arvokkaita käytännön kokemuksia, jotka ovat antaneet meille paljon uutta tietoa ruokahävikistä.
Tavoitteenamme oli vähentää ruoan hävikkiä ruokakaupoissa yhteisöllisyyden keinoin. Isompana päämääränä oli muuttaa asiakkaiden suhtautumista hävikkiin ja lisätä ruoan arvostusta. Me uskomme, että vaikuttavimpia muutoksia ovat ne, jotka nousevat alhaalta ylöspäin.
Pilottiprojektimme koostui useista eri kampanjoista. Ensimmäiseksi perustimme Zero Food Waste – Climate Street -nimisen Facebook-ryhmän tarjoamaan foorumin päivityksille ja asiakasvuorovaikutukselle. Ryhmän kautta kaupat pystyivät jakamaan tietoa tar
joustuotteistaan. Toiminta oli ensiaskel kohti yhteisön syntyä.
Seuraava askel oli uusien alennustarrojen suunnittelu, jotta myyntiaikansa loppua lähenteleviin ruokiin liittyvä stigma pienenisi.
Tarrojen ohella suosituimmaksi tempaukseksi osoittautuvat K-Marketin Vegeboksit. Kauppa pakkasi hieman pehmenneitä vihanneksia ja hedelmiä
laatikoihin, joita se sitten myi yhden tai kahden euron hintaan. Runsaan valikoiman vihanneksia sisältävät pakkaukset tekivät kauppansa paikallisille asukkaille, työmatkalaisille ja lähistön toimitilojen työntekijöille.
Lisäksi striimasimme yhden päivän ajan suoraa lähetystä paikan päältä antaaksemme asiakkaille ajankohtaista tietoa tarjoustuotteista.
Loppuhuipennuksena järjestimme brunssitilaisuuden, jonka tarkoituksena oli osoittaa osallistujille, kuinka monin tavoin lähellä viimeistä käyttöpäivää olevista tuotteista voidaan loihtia herkullisia aterioita.
Ruokahävikin vähentäminen vaatii tiedon jakamista. On jo havaittavissa, että ihmisten suhtautuminen on muuttumassa. Tämä tehtävä ei ole mahdoton! Selvästi sekä kaupunki että kaupat ja asiakkaat ovat halukkaita tarttumaan toimeen nykytilanteen parantamiseksi. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön syventyminen tarkoittaisi aimo harppausta ruokahävikin selättämistä kohti.
