Syksyllä 2016 Ilmastokadulla rahoitettiin Nopeiden kokeilujen ohjelmassa kolmea tiimiä, jotka toivat innovatiivisia ilmastonmuutosta hillitseviä palveluja ja ratkaisuja asukkaiden ja yritysten käyttöön Iso Roobertinkadulla. Nopeat kokeilut -blogeissa tiimit raportoivat kokeilujensa kulusta ja tuloksista. Tässä blogissa REEB (Resource Efficient Existing Buildings) -tiimi kertoo kokemuksistaan.
Ilmastokatu-kokeilumme päämääränä oli kehittää uusia digitaalisia työkaluja rakennusten käyttäjämäärien laskemiseen ja lisätä tilojen käyttöastetta tämän tiedon avulla. Nykyään tilankäyttöä koskeva tieto useimmiten kerätään manuaalisesti, ja halusimme testata tapoja, joilla tämä prosessi voidaan automatisoida. Pitkän aikavälin tavoitteena oli edistää tilojen jakamista, resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta olemassa olevassa rakennuskannassamme.
Sitra on äskettäin todennut, että toimistorakennusten käyttöaste on 40%, mikä kääntäen tarkoittaa, että ne ovat 60-prosenttisesti tyhjillään. Nämä tyhjät tilat kuitenkin kuluttavat jatkuvasti energiaa, koska niitä lämmitetään talvella, ilmastoidaan kesällä ja valaistaan ympärivuotisesti. Rakennusmateriaaleihin sidotun hiilen päästöjä ei myöskään pystytä optimoimaan, jos iso osa rakennuksen tiloista on jatkuvasti käyttämättä. Tällaiset hukkatilat voivat myös osaltaan johtaa kaupunkirakenteen hajautumiseen, kun uusia rakennuksia rakennetaan kaupunkialueen laidoille olemassa olevan rakennuskannan ollessa vajaakäytössä. Yksityisten kotien käytön tehostuminen esimerkiksi AirBnB-palvelun johdosta on vähentänyt uusien hotellien rakentamista, kun majoituspalveluita on muutenkin tarjolla.
Ihmisvirtoja rakennuksissa tarkkaillaan jo monin tavoin. Jotkin yritykset seuraavat työntekijöidensä fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista osana hankkeita, joilla pyritään edistämään terveyttä ja hyvinvointia. Työkaluina käytetään usein erilaisia hyvinvointisovelluksia, joista Finland Moves ja Wellmo ovat parhaiten tunnettuja Suomessa. Liikkumista tiloissa seurataan myös kulkulupa- ja työajanseurantajärjestelmien avulla. Julkisissa tiloissa tietoa ihmisten liikkumisesta taas saadaan valvontakameroiden ja rakennuksen Wi-Fi -verkon kautta. Hankkeessamme halusimme testata yksinkertaista ja kustannustehokasta menetelmää, jonka avulla rakennuksen ihmismääriä voitaisiin kartoittaa seuraamatta yksittäisten ihmisten liikkumista. Näin kartoitus ei vaarantaisi rakennuksessa asioivien ihmisten yksityisyyden suojaa.
Ajatuksena oli luoda ohjelmisto, jonka avulla voidaan laskea kunakin hetkenä käytössä olevat verkkoyhteydet rakennuksen palvelimeen (sekä LAN että Wi-Fi). Tätä tietoa voitaisiin verrata rakennuksen energian kulutukseen ja aukioloaikoihin. Rakennuksen omistajalle vertailun tulokset tarjoaisivat tietoa, jonka avulla voidaan säästää energiaa ja tehostaa tilankäyttöä. Toteutimme hankkeen suunnitelman mukaisesti, missä kiinteistön hallintopalveluiden henkilökunta oli suurena apuna projektin joka vaiheessa. Suunnittelimme ja teimme ohjelmiston erityisesti tätä projektia varten ja asensimme sen kiinteistön palvelimeen.
Heti projektin alussa kävi ilmi, että rakennuksen tietotekniikan monimutkaisuus tulisi asettamaan omat haasteensa. Mitattujen yhteyksien määrät vaihtelivat rajusti eikä tasaisia laskelmia saatu. Syynä tähän oli kiinteistön monimutkainen tietoyhteysjärjestelmä, jonka seurauksena tiedonkeruuseen tarvittaisiin suuritöisempi ohjelmisto, kuin alun perin oletimme. Opimme nopeasti paljon. Halusimme hankkeellemme oikean testikohteen, jossa on monimutkainen verkkojärjestelmä, ja halusimme myös nähdä, kuinka vaikeaa palvelimen käyttäjämäärien laskeminen on. Näitä päämääriä ei olisi pystytty saavuttamaan, jos olisimme valinneet kohteeksi pienen rakennuksen tai yksityisasunnon.
Suunnitelmissamme on vieläkin tutkia rakennusten käyttöastetta, jotta voimme edistää osaltamme tilojen jakamista, tehokasta resurssien käyttöä ja kiertotaloutta. Aiomme kuitenkin jatkossa keskittyä eri lähteistä saatujen tietojen yhdistämiseen ja analysointiin. Hankkeen aikana olemme oppineet, että tiedonkeruumenetelmät ovat oma erikoisalansa, ja niinpä jätämmekin niihin liittyvien palveluiden tuottamisen siihen erikoistuneille yrityksille, esimerkiksi tunnistinfirmoille. Aiomme seuraavaksi kerätä tietoja avoimen lähdekoodin keinoin ja keskittyä sen analysoimiseen.
Kokeilun tuloksista tehty kalvoesitys: Power point esitys REEB-kokeilusta (englanniksi)
