Yhdeksän Iso Roobertinkadun kiinteistö- ja taloyhtiötä seuraavat rakennusten päästöjä käytön hiilijalanjälki – mittarin avulla. Hiilijalanjälki lasketaan seurannassa kaksi kertaa Ilmastokatu -hankkeen alussa 2015 ja lopussa 2017. Rakennusten päästöjen laskennalla haluttiin selvittää kiinteistöjen hiilijalanjäljen nykytila ja rohkaista ilmastokadun kiinteistöjä päästölaiharille.
Käytön hiilijalanjälki kertoo kiinteistön lämmityksen, sähkökulutuksen ja vedenkulutuksen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Mukana seurannassa on kaksi toimistokiinteistöä ja seitsemän asuinrakennusta. Päästöjä seurataan kiinteistönomistajan näkökulmasta eli laskentaan ei otettu mukaan talon asukkaiden huoneistokohtaista sähkönkulutusta. Ainoastaan yhden toimistokiinteistön osalta otettiin toimiston käyttäjien kuluttama sähkö mukaan laskuihin. Hiilijalanjäljen laskennat suorittivat Bionova Oy ja Benviroc Oy.
Seurantaan osallistuvat kadun kiinteistöt:
As Oy Annankatu 6
As Oy Fredrikinkatu 27
As Oy Helsingin Fasaaninlinna
As Oy Iso Roobertinkatu 8
As Oy Albertinkatu
As Oy Helsingin Roobertinlinna
KOY Fredrikinpasaasi
KOY Iso Roobertinkatu 20-22
KOY Iso Roobertinkatu 21-25
Ensimmäisen laskentakierroksen tulokset osoittivat, että suurin osuus asuinkerrostalojen hiilijalanjäljestä Iso Roballa koostuu rakennuksen lämmitykseen tarvittavasta energiasta, kaukolämmöstä. Kiinteistöjen sähkönkulutus oli suhteellisen pientä. Kaikissa vahoissa kerrostaloissa ei ole esimerkiksi hissejä ja lähes kaikissa taas on painovoimainen ilmanvaihto. Asuinrakennusten yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt puolen vuoden periodilta olivat 441 t CO2e. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki vuodessa on 8,7 t CO2e.
Per neliö lasketut asuinrakennusten hiilijalanjäljet vaihtelivat 12 kg CO2e/brm2 ja 27 kg CO2e/brm2 välillä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että henkilöauton keskimääräiset päästöt sadalla kilometrillä ovat 14 kg CO2e, yhden naudanlihakilon hiilijalanjälki on 20 kg CO2e ja lento Rovaniemelle tuottaa päästöjä 125 kg CO2e. Kiinteistön tasolla tarkastaessa päästöt ovat merkittäviä. Esimerkiksi hyvin tyypillisen vanhan kivitalon Iso Roobertinkatu 8:n hiilijalanjälki puolen vuoden ajalta oli 45 t CO2e. Tämä vastaan noin 25:tä edestakaista lentoa Helsingistä Hong Kongiin tai 180:tä edestakaista lentoa Helsingistä Rovaniemelle.
Toimistorakennusten hiilijalanjäljet olivat keskimäärin asuinkerrostaloja suuremmat 21 kg CO2 e/brm2 kummatkin. Toimistorakennusten sähkönkulutus on usein suurempaa kuin asuinkerrostalojen. Sähkönkulutuksen hiilijalanjälkeä voi merkittävästi pienentää hankkimalla kiinteistöön vihreää sähkö, kuten Toimistorakennus KOY Iso Roobertinkatu 20-22:ssa on tehty. Saneerauksen yhteydessä on helppo parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Toimistorakennus Iso Roobertinkatu 21-25:ssä on saneerauksen ansiosta lämmitysenergian kulutus niukkaa ja lämmityksen hiilijalanjälki on 40 % pienempi kuin toisen seurantaan osallistuneen toimistokiinteistön.
Seuraavan kerran näille yhdeksälle kiinteistöille lasketaan hiilijalanjälki keväällä 2017. Asuinkerrostalot ovat saaneet kiinteistökohtaisia suosituksia, miten hiilijalanjälkeä voidaan pienentää. Vettä ja lämpöä on kehotettu säästämään eri toimenpitein. Ensi keväänä katsotaan mikä kiinteistöistä on suurin pudottaja.
